Pronomic Datacenter
Pronomic Pronomic

Artikkelit

Milloin tarvitset nostolaitteen?

Employee Antti Koponen (1)

Antti Koponen

Jaa

Linkedin Icon Facebook

Milloin tarvitset nostolaitteen?

Todisteisiin perustuva ohjeistus Euroopan ergonomiasta ja sääntelystä

Tiivistelmä

Käsin tehtävä taakkojen käsittely on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULE-sairauksien) syistä Euroopassa. EU:n käsin tehtävän taakkojen käsittelyn direktiivi velvoittaa työnantajia välttämään vaarallista nostamista ja käyttämään teknisiä apuvälineitä, kun riskiä ei voida poistaa. Ruotsin, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan ja Suomen kansalliset ohjeet kertovat samaa: turvallinen käsittely riippuu asennosta, etäisyydestä ja toistuvuudesta – ei pelkästään painosta. Monet viranomaiset suosittelevat nostolaitteen harkitsemista jo 5–10 kilosta alkaen, erityisesti kun käsittely on toistuvaa tai asennot ovat hankalia.

Ergonominen työpaikka koneellistaa raskaat ja toistuvat tehtävät, pitää käsin tehtävät nostot turvallisella ”vihreällä alueella” ja varmistaa, että kulkureitit ja työvälineet mahdollistavat turvallisen työn mahdollisimman monelle, myös niille, joilla on alentunut voima tai toimintakyky. Tämä linjaa EU-politiikan ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) kanssa terveyden ja ihmisarvoisen työn osalta. Useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Ranska, Saksa, Ruotsi ja Suomi, ergonomisia parannuksia myös tuetaan taloudellisesti. Nostolaitteiden käyttö on siten osa vastuullista riskienhallintaa, säädösten noudattamista ja kestävää henkilöstösuunnittelua.

 

Käsin tehtävä taakkojen käsittely, TULE-sairaudet ja miksi nostimet ovat tärkeitä

Euroopassa käsin tehtävä taakkojen käsittely on yhä yksi työperäisten TULE-sairauksien pääsyistä. EU-OSHA korostaa, että TULE-sairaudet ovat EU:ssa yleisin työperäinen terveysongelma ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle. (Publications Office of the EU)

Tämän haasteen ratkaisemiseksi EU:n käsin tehtävän taakkojen käsittelyn direktiivi (90/269/ETY) edellyttää, että työnantajat välttävät vaarallista käsin tehtävää käsittelyä aina kun mahdollista, ja jos sitä ei voida välttää, järjestävät työn ja käyttävät mekaanisia apuvälineitä riskin pienentämiseksi. Direktiivi nostaa esiin juuri ne tekijät, jotka työntekijät tunnistavat arjen nostoista: kuorman paino, kehon asento, etäisyys kehosta, toistuvuus sekä tarve tarkkaan sijoitteluun. (OSHA, EUR-Lex)

Kansalliset viranomaiset Ruotsissa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Suomessa ovat kääntäneet nämä periaatteet konkreettisiksi ohjeiksi ja työkaluiksi. Yhdessä ne osoittavat selkeästi tilanteet, joissa nostolaitteen käyttö ei ole vain hyödyllistä vaan vahvasti suositeltavaa. (Arbetsmiljöverket, HSE, INRS, Tyosuojelu, Baua)

 

Kuinka paljon on ”liikaa”? Paino- ja asento-ohjeiden tulkinta

EU-lainsäädännössä ei ole yhtä ainoaa laillista ”maksimipainoa” käsin tehtävälle nostolle, mutta useat eurooppalaiset toimijat päätyvät samansuuntaisiin raja-arvoihin.

  • Ruotsi: Työsuojeluviranomaisen sääntöihin perustuva ohjeistus neuvoo välttämään käsin tehtäviä nostoja, jotka ylittävät noin 25 kg, ja välttämään toistuvia nostoja, jotka ylittävät noin 15 kg. (New mechanic, Arbetet)

  • Ruotsi – lisäys: Jos työnantaja ei puutu vakavaan riskiin, työsuojeluvaltuutettu voi jopa antaa työn keskeyttämismääräyksen (Arbetsmiljölaki, luku 6 § 7), jolloin tehtävä keskeytetään välittömän ja vakavan hengen tai terveyden vaaran vuoksi, kunnes riski on arvioitu ja korjattu tai viranomainen tehnyt päätöksensä. (Sveriges Riksdag, Arbetsmiljöverket)

  • Saksa: Ergonomiaohjeistus, joka viittaa standardiin ISO 11228-1, toteaa, että suositellut rajat nostamiselle ja kantamiselle ovat tyypillisesti 23–25 kg ja että mekaanisia apuvälineitä tulee käyttää, kun raskaampia esineitä käsitellään säännöllisesti. (BG Bau, Adiuva)

  • Iso-Britannia: HSE:n nostojen ”suodatin”-kaavio näyttää, että jopa terveillä työntekijöillä vain noin 20–25 kg kuormat lähimmällä vyöhykkeellä, suunnilleen vyötärökorkeudella, kuuluvat matalan riskin alueelle; painot pienenevät jyrkästi, kun kuorma on kauempana, olkapään yläpuolella tai reiden puolivälin alapuolella. (Safety at Cambridge Engineering)

Kuvitus esittää saman ajatuksen visuaalisesti: tumma keskiblokki noin kyynärpään korkeudella sallii suurimman painon; mitä ylemmäs, alemmas tai kauemmas kehosta siirrytään, sitä pienemmäksi suositeltu paino putoaa aina yksittäisiin kilogrammoihin. Viesti ei ole, että ”25 kg on aina turvallinen”, vaan että turvallinen paino riippuu vahvasti asennosta ja etäisyydestä.

Siksi monet kansalliset ohjeet ehdottavat, että työnantajat alkavat harkita nostovälineitä selvästi näitä absoluuttisia rajoja alemmista painoista. Usein jo noin 5–10 kg:sta alkaen, etenkin jos nostoja on usein tai asennot ovat huonot. (BAuA, Entrac)

 

Kahdeksan tilannetta, jotka kertovat nostolaitteen tarpeesta

Alla on tyypillisiä tilanteita, joissa eurooppalainen ohjeistus ja ergonomiatutkimus viittaavat siihen, että nostolaitetta tulisi käyttää tai vähintään vakavasti harkita.

  1. Kun kuorma painaa yli noin 10 kg
    Yli 5–10 kg kuormat siirtyvät nopeasti ”matalan riskin” vyöhykkeen ulkopuolelle, kun huomioidaan kurottaminen, korkeus ja toistuvuus. Sekä saksalaiset että ruotsalaiset ohjeet korostavat, että jopa yksittäisiä nostoja yli noin 23–25 kg tai toistuvia nostoja yli 15 kg tulisi välttää tai koneellistaa. (BG BAU, BAuA, New mechanic, Arbetet)
    Nyrkkisääntö: jos kuorma on ~10 kg tai enemmän – etenkin yhdistettynä alla oleviin tekijöihin – nostolaite on usein turvallisempi valinta.

  2. Kun kuorma on siirrettävä paikasta A paikkaan B
    Kantaminen ja siirtäminen ovat ”käsin tehtävää käsittelyä” direktiivin ja kansallisten ohjeiden merkityksessä. (OSHA, Pole Sante Travail) HSE:n kantamisen riskisuodatin ja ranskalaiset oppaat korostavat etäisyyttä, reittiä, lattian kuntoa ja näkyvyyttä riskitekijöinä. (Safety at Cambridge Engineering, INRS)
    Jos kuormaa on kannettava useita metrejä, ovien läpi tai esteiden ohi, suositellaan yleensä pyörällistä nostolaitetta, vaikka paino itsessään vaikuttaisi kohtuulliselta.

  3. Kun kuorma on sijoitettava olkapään yläpuolelle
    Työskentely kädet selvästi olkapään yläpuolella lisää staattista kuormitusta hartioissa ja niskassa ja pienentää jyrkästi suositeltuja painoja HSE:n ja ruotsalaisten ohjeiden mukaan. (Safety at Cambridge Engineering, Moderskeppet, Ergonomiutbildning)
    Kaikki tehtävät, joissa raskas tai herkkä kuorma on nostettava pään ylle (esim. komponenttien sijoittaminen korkealle telineeseen tai hyllyyn), ovat vahva merkki siitä, että nostinta pitäisi käyttää tuomaan kuorma hallitusti oikealle korkeudelle.

  4. Kun kuorma on nostettava lantion tason alapuolelta
    Lattialta tai polven alapuolelta nostaminen yhdistää kumartumisen ja kuorman – tunnetun riskitekijän saksalaisessa, ruotsalaisessa ja suomalaisessa ergonomia-aineistossa. (BAuA, Lagen.nu, PAM, Adiuva)
    Jos tehtävä edellyttää toistuvia lattiatason nostoja tai raskaiden/vaikeamuotoisten esineiden nostamista lavoilta, tulisi käyttää nostolaitetta tai korkeussäädettävää apuvälinettä, joka tuo työn vyötärökorkeudelle.

  5. Kun kuorma on suuri, kömpelö tai vaikea ottaa otteeseen
    EU:n direktiivi luettelee nimenomaisesti kuorman koon, muodon ja tartuttavuuden riskitekijöiksi, samoin ranskalaiset ja ruotsalaiset ergonomiaesitteet. (OSHA, Pole Sante Travail, Ergonomicenter)
    Vaikka paino olisi maltillinen, kookkaat esineet, jotka peittävät näkyvyyden tai vaativat käsien ojentamista, tulisi yleensä käsitellä laitteella, joka kannattelee kuormaa ja jättää työntekijälle ohjaamisen kantamisen sijaan.

  6. Kun on työskenneltävä etäällä kehosta tai hankalassa asennossa
    Vääntö, kurottaminen kauas kehosta tai työskentely ahtaissa tiloissa lisää selkärangan kuormaa ja on liputettu riskiksi Saksan Leitmerkmal-menetelmissä ja Ruotsin AFS 2012:2 -säännöissä, jolloin tarvitaan riskin pienennystä tai mekaanisia apuvälineitä. (Adiuva, Lagen.nu, Arbetsmiljöverket)
    Jos et pääse lähelle kuormaa tai joudut kiertämään samalla kun nostat, tämä on vahva signaali käyttää laitetta, joka tuo kuorman luoksesi.

  7. Kun nostot ovat toistuvia tai pitkäkestoisia
    EU-OSHA ja kansalliset viranomaiset huomauttavat toistuvasti, että TULE-riski kasvaa jyrkästi toistomäärien ja keston myötä – myös kohtuullisilla painoilla. (OSHA, BAuA, Avonova)
    Kun tehtäviin sisältyy usein toistuvia nostoja, pitkiä käsittelysarjoja tai kokonaisia vuoroja samanlaisia liikkeitä, nostolaitteet ovat keskeinen hallintakeino liialliselta kuormitukselta ja tulevalta sairauspoissaololta suojaamiseksi.

  8. Kun kuorma on sijoitettava erittäin tarkasti
    Monissa teollisissa tehtävissä vaaditaan täsmällistä sijoittelua tiukkoihin toleransseihin tai herkkään laitteistoon. Eurooppalaiset ohjeet korostavat epävakaiden kuormien, äkillisten korjausliikkeiden ja hallinnan menetyksen riskejä. (OSHA, BAuA, Safety at Cambridge Engineering)
    Kun pudonnut komponentti tai vinoon asettunut palvelin voisi vahingoittaa laitteita tai aiheuttaa loukkaantumisen, nostimen käyttö hitaan ja hallitun asemoinnin mahdollistamiseksi on hyvää käytäntöä.

 

Millainen on ergonominen työpaikka?

Eurooppalainen ergonomia ei ole vain ”nostosääntöjä”; kyse on työn suunnittelusta niin, että tehtävät sopivat ihmisille, ei päinvastoin. Ammattiliitto PAM tiivistää ergonomian työpisteiden, välineiden ja menetelmien sopeuttamiseksi työntekijöiden kykyihin ja ominaisuuksiin ja toteaa, että työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa valitsemaan ja sijoittamaan välineet ergonomisesti. (PAM, Shipowners, Info Finland, Tyosuojelu)

Samoin ruotsalaiset ja saksalaiset ohjeet edellyttävät fyysisten kuormitusten riskinarviointia ja kannustavat teknisiin apuvälineisiin, työnkiertoon ja työpaikkasuunnitteluun, jotka vähentävät kuormitusta ja tukevat turvallisia asentoja. (Lagen.nu, BAuA, Avonova)

Toimintaympäristöissä, joissa nostolaitteet ovat relevantteja – varastot, tuotanto, laboratoriot, konesalit – ergonominen työpaikka tarkoittaa tyypillisesti:

  • raskas ja toistuva käsittely on koneellistettu aina kun kohtuudella mahdollista

  • käsin tehtävät nostot pidetään lähellä kehoa ja ”vihreällä alueella” kyynärpään korkeudella

  • reitit, lattiat ja käytävät mahdollistavat pyörällisten apuvälineiden turvallisen käytön

  • työt järjestetään niin, että useampi ihminen voi niitä tehdä – myös he, joilla on alentunut voima tai toimintakyky.

Tämä tukee paitsi turvallisuutta myös osallisuutta: useampi työntekijä voi pysyä työssä pidempään, ja vammaiset henkilöt voivat osallistua tehokkaasti, kun sopivia apuvälineitä on saatavilla. Ruotsin, Suomen ja Ison-Britannian julkiset järjestelmät rahoittavat nimenomaisesti työpaikan apuvälineitä tai muutostöitä, jotta alentuneen työkyvyn työntekijät voivat jatkaa työssään. (Försäkringskassan, Arbetsförmedlingen, Arbetsförmedlingen, TEM, gov.uk)

 

Ergonomia, SDG:t ja julkiset kannustimet

EU yhdistää turvallisen ja terveen työn suoraan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti SDG 3 (Terveyttä ja hyvinvointia) ja SDG 8 (Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua). ”Ihmisarvoiseen työhön” sisältyy nimenomaisesti työympäristö, jossa työtapaturmia ja työperäisiä terveysongelmia ehkäistään. (European Commission, OSHA)

Useat Euroopan maat tarjoavat nykyään taloudellisia kannustimia ergonomisiin parannuksiin:

Nämä ohjelmat heijastavat yhteistä politiikkalinjaa: investoinnit ergonomiaan ja nostolaitteisiin eivät ole ylellisyyttä vaan osa kestävien, inklusiivisten työpaikkojen rakentamista sekä sairauspoissaolojen ja varhaisen työstä poistumisen pitkäaikaisten kustannusten vähentämistä.

 

Johtopäätös

Eurooppalainen lainsäädäntö, ergonomiatutkimus ja kansalliset ohjeet osoittavat samaan suuntaan: kun kuormat ovat raskaita, kookkaita, kaukana kehosta, yli olkapään tai polven alapuolella, käsitelty usein tai vaativat hyvin tarkkaa sijoittelua, käsin nostaminen ei ole enää ”vain osa työtä”. Se on riskitekijä TULE-sairauksille, menetetylle työajalle ja työstä syrjäytymiselle.

Nostolaitteiden käyttö näissä tilanteissa on siis vähemmän mukavuuskysymys ja enemmän vastuullista riskienhallintaa, eurooppalaisten standardien noudattamista ja pitkän aikavälin kestävyyttä: se pitää useammat ihmiset terveinä, tuottavina ja mukana työelämässä.

 

Lähteet ja viitteet

 

1. EU-tasolla: lainsäädäntö ja MSD-yleiskuva

  • EU-OSHA – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet: yleissivu TULE-sairauksista, niiden yleisyydestä ja kustannuksista EU:ssa. (OSHA, OSHA)

  • EU-OSHA – Work-related musculoskeletal disorders: prevalence, costs and demographics in the EU – synteesiraportti 10 jäsenmaan tiedoista: TULE on EU:n yleisin työperäinen terveysongelma. (OSHA, OSHA)

  • Neuvoston direktiivi 90/269/ETY – käsin tehtävien taakkojen käsittely: vähimmäisvaatimukset ja riskitekijät (paino, asento, etäisyys, toistuvuus). (OSHA, EUR-Lex)

2. Iso-Britannia – HSE: nosto-rajat, suodattimet ja työkalut

  • HSE – Manual handling at work: A brief guide: tunnetut ”simple risk filters” nostamiseen ja kantamiseen sekä kriteerit tarkemmalle riskinarvioinnille. (Cotswolds National Landscape, HSE)

  • HSE – Simple manual handling risk filters: vyöhykkeet, ohjepainot ja kriteerit mekaanisille apuvälineille. (HSE)

  • HSE – RAPP-työkalu: kuorman työntäminen ja vetäminen – voimat, etäisyydet, olosuhteet. (HSE)

3. Ruotsi – Arbetsmiljöverket ja kansalliset ohjeet

  • Arbetsmiljöverket – Manuell hantering och annan fysisk belastning (nostaminen ja kantaminen) – ohjeet teknisten apuvälineiden käytöstä. (Arbetsmiljöverket)

  • Runa Metall – ”Hur mycket får man lyfta på jobbet?” – yleistajuinen katsaus: ei kiinteitä maksimipainoja, vaan suositustasoja ja riskinarviointi. (Runametall)

4. Saksa – BAuA ja Leitmerkmal-menetelmä

  • BAuA – Leitmerkmalmethode Heben, Halten, Tragen (LMM-HHT) – menetelmä ≥ 3 kg kuormien noston, pidon ja kantamisen arviointiin (paino, asento, etäisyys, toistuvuus). (BAuA, BAuA, BGBAU)

5. Suomi – ergonomia ja lainsäädäntö

  • PAM – Ergonomia: ergonomia työpaikan, välineiden ja menetelmien sopeuttamisena ihmisen kykyihin; viittaus työturvallisuuslakiin. (PAM)

  • Työterveyslaitos – Kokonaisvaltainen ergonomia: työn, ympäristön ja välineiden ennakoiva suunnittelu kestävien työkäytäntöjen luomiseksi. (Työterveyslaitos)

6. Ranska – TULE-ehkäisy ja taloudellinen tuki

7. Ergonomisten apuvälineiden tuki Euroopassa

8. SDG-yhteys ja ”Ihmisarvoinen työ”

  • EU-OSHA / EU-asiakirjat SDG 3:sta ja SDG 8:sta – yhteys hyvän työympäristön ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä. (OSHA, OSHA)